Tulvia & muuta mukavaa

Jösses! Kuten Suomenkin medioissa, esim ylellä, on ilmeisesti tuotu esille, niin täällä Corkissa on tosissaan tulvinut jonkin verran.

"jonkun verran"

Täällä oli jo pari pienempää tulvaa mitä me ei oltu edes huomattu, koska oli tulvinut vaan aamuyöstä. Tiistaina kuitenkin tuli sitten ihan kunnon tulvavaroitukset. No tulvahan oli pakko nähdä, ei meillä vaan tämmöistä kotikonnuilla koskaan tapahdu!

Voi harmi

Lähdettiin sitten illasta kaupungille käppäilemään ja näky oli jotenkin absurdin venetsialainen. Joki tulvi kaduille kohtalaista tahtia ja katuja oli suljettu.

Ettei näin kävisi.

Ilmeisesti ei ole ihan jokapäiväistä juttua paikallisillekaan, sen verta paljon oli porukkaa kameroiden kanssa kuvaamassa tulvaa. Päätettiin sitten että mennään keskustan toiselle pääkauppakadulle Oliver Plunkett Streetille. Ihan vaan koska tämä. Plunkett oli vielä ihan semiok kunnossa joten päätimme mennä yksille venailemaan josko tulva pahenisi.

Paikallisetkin ottaa kuvia, hurjaa!

Kun päästiin kapakasta ulos ja takaisin kotikatuamme Rutland Streetiä kohti oli näky jo melko surrealistinen. Kahlasimme jääkylmässä vedessä hyvän tovin ennen kun pääsimme lähiristeykseen johon oli muodostunut kunnon joki. Virta oli sen verran kova että meinasi jalat lähteä alta, muistutti paljon joen ylityksiä, joita lapin vaelluksella teimme viime kesänä. Ainut vaan että ympärillä on liikennevaloja ja pitserioita.

Joki

Rutland Streetille kun pääsimme niin ensinnäkin joku valopää oli yrittänyt väkisin ajaa taksilla vielä siitä kun kaikki toivo oli jo mennyt. Taksi oli aivan veden vallassa ja täynnä vettä sisältäkin. Kannatti yrittää väkisin!

Great success!!

Kadulla meitä odotti myös sankarivastaanotto. Kämppämme on tällainen opiskelijavaihtaritmssolu, ja kaikki olivat kerääntyneet ikkunoihin seuraamaan tulvaa. Sieltä he sitten kovin huutelivat ja hurrasivat kun kahlattiin haaroja myöten siellä jääkylmässä vedessä.
Tässä vaiheessa kummallakaan ei ollut enää tuntoa jaloissa, joten looginen askel olikin lähteä uimareissulle. Eeva oli aivan innoissaan ja minä vilukissana lievän kauhun vallassa (mutta pakkohan se oli koska örrr örr ör. miehinen kunnia jne muut nolot syyt, once in a lifetime hei? ) Käytiin sitten kahdesti uimakierroksella siinä omalta kotiovelta. Oli kylmää.

Siitä se vasta riemu repesikin. Italiaanot ja ranskalaiset eivät pystyneet käsittämään yli-inhimillisen jumalaisia taikavoimiamme joilla tuota jäätävää kylmyyttä siedimme. Saimme kahmalokaupalla ylistystä ja gloriaa, meininki suoraan jostain yläasteelta. "minäpäs uskallan tehdä tämän kieltämättä sangen typerän sankaritempun, oon kova jätkä". Joo o, ainakin nää tyypit muistaa meidät ja vahvistettiin suomistereotypioita (hullut suomalaiset), hieno iltapuhde!

Kunnia & Ylistys!

Tosta vähän vesirajaa. Huhhuh!

.

..............

Perjantaina olikin sitten vähän erilaista ohjelmaa. Savoy-teatterin backdoorklubilla piti olla megalomaaniset homokinkerit go go tanssijoineen ja vodkacannonein. Oli ihan hauskat kemut mutta ei siellä nyt niin hirveesti ollut porukkaa, vodkatykit olikin vesipyssyjä ja muutenkin oli lievä pettymys. Pääasia kuitenkin että oli hauskaa!

Ilmeestä näkee kuin hauskaa.

Oli jos jonkinmoista tyyppiä.

Tämmöstä viime viikolla.

Cheers, Alex